perjantai 11. lokakuuta 2013

UUDENLAISTA JÄÄVIYTTÄ



Vielä kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvun Suomessa jääviys oli aika tuntematon käsite kuntien ja valtion hallinnossa. Toki ikivanhat ja yhä ajankohtaisuutensa säilyttäneet lakikirjasta löytyvät tuomarinjäävit olivat silloinkin voimassa, mutta ei niitä käräjäsalien ulkopuolella haluttu tai ymmärretty noudattaa. 

Yritysten palveluksessa olevat ihmiset istuivat sellaisissa kunnallisissa lautakunnissa, joissa käsiteltiin heidän työantajiensa asioita. Elannon juuri edesmennyt, monella tavalla ansioitunut pääjohtaja Ylermi Runko oli pitkään Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja. Eipä taitaisi nykypäivänä onnistua, että suuren kauppaketjun ykköshenkilö vetäisi lautakuntaa, joka miettii millaisia kaavoja, rakennuksia tai kauppapaikkoja kaupunkiin pykätään.

Vieläkin Suomesta löytyy kuntia, joissa ei aina ymmärretä, että ihmisiä ei voi valita sellaisiin tehtäviin, jossa heillä on mahdollisuus edistää omaansa, sukunsa tai työantajansa asiaa. Kauppakamarin palkollinen voi istua kaavalautakunnassa, mutta ei rakennusliikkeen toimitusjohtaja tai omistaja.

Virkamiesten kohdalla jääviyden noudattaminen asettaa rajoitteita myös vapaa-ajan harrastuksille. Jos virkahemmolla on työssään tekemistä kunnan rahojen kanssa, ei hän voi olla mukana pankin luottamustehtävissä. Aluehallintoviraston tietyt virkahenkilöt eivät saa asettua ehdokkaaksi osuuskaupan vaaleissa, koska oma työantaja myöntää anniskeluluvat niin osuuskaupalle kuin muillekin ravintolatoimintaa harjoittaville.

Edellä mainittujen rajanvetojen ymmärtäminen ja noudattaminen ei ole vaikeaa, jos virkamies ja luottamushenkilö haluaa olla vastuullinen. Mutta nykypäivänä keskusteluun on tullut myös eräänlainen moraalisen jääviyden käsite. Sellainen on olemassa paraikaa kiehuvassa, ministeri Heidi Hautalaa koskevassa episodissa. Kun samat ihmiset kuuluvat sekä poliittiseen puolueeseen että tempauksistaan tunnettuun ympäristöjärjestöön, voi kysyä, onko päätöksenteko ympäristöjärjestöä koskien objektiivista vai ei?

Vaikeisiin tilanteisiin etsitään usein avuksi juristeja. Joskus se on ihan hyvä tapa, mutta paras ohjeiden antaja on itse kunkin peilikuva. Siltä kun rehellisesti kysyy, olenko jäävi vai en, saa kyllä oikean vastauksen.

Sitten viime kerran puuhailtua:

Porissa olin 4.10. SPR:n seminaarissa, jossa pohdittiin kylien turvallisuutta. Hieno seminaari, Punainen Risti on hyvissä voimissa. Maanantaina 7.10. Betania-säätiön tilaisuudessa, jossa kolme nuorta tutkijaa palkittiin apurahalla. Säätiö ja Turun Katulähetys tekevät loistavaa työtä vanhusten parissa. Ilman tällaisia säätiöitä ja yhdistyksiä yhteiskunta ei pärjäisi. 9.10. ELY:n neuvottelukunnassa, jossa MTK Paavo Myllymäki teki erinomaisen analyysin ELY:stä ja olisi varmaan yhtä hyvin pätenyt AVI:in. Mielenkiintoinen keskustelu aiheesta virkamiehen kympin suoritus/ siihen käytetty aika. 

Muutoin hoidettu sisäistä hallintoa, turvallisuutta etc. Lauantaina Avi-tervehdys Suomen Opasliiton kokouksessa Naantalissa. Ei ihan meidän kovinta ydintä, mutta aina mennään kun pyydetään.
Hyvää viikonloppua kaikille.

2 kommenttia:

  1. vihreiden hautalalle ja häkämiehellehän ja mahdollisesti lievoselle rikos seuraamus lankeaa keinottelusta,kansain välisen rikos ilmoituksen ollessa saksan ja usa suurlähetystöissä ja espoon valtion syyttäjän arkistossa sekä usa gomgressin tiedossa ja eu parlamentin presidentin tiedossa.suomalaisten vakuutus yhtiöiden tekaistut ulkomaisten yhtiöiden syyt kotimaisiin finanssi yhtiöiden korvaus velkoihin joita tässä tapauksessa on tekaistu lähivakuutus ja tapiola yhtiöiden vakuutus lautakunnilla tekaisten dokumentit ulökomaiden syyksi jakaen jopa vero paratiisi yhtiö osoitteiden kautta osinkoiksi suomen valtion sijoitus omaisuutta konserneista velkojalta paossa, velatkin ovat valtion syyttäjän viraston tiedossa espoossa arkistossa,rikso ilmoituksessa joka on saksan ja usa suurlähetystöjen tiedossa

    VastaaPoista
  2. Veron maksajilla ja äänestäjilläkin oikeus vaatia oikeuksia,perustuslain mukaan,ja kuten kimmo sasi on kommentoinut suomen valtion kuuluu toimittaa minulle korvausta,vaatimuksen olen jättänyt valtion syyttäjälle espoon kihlakuntaan.on väärin tekaista esteitä velkojan oikeuksien eteen ja paeta korvaus velkoja tekaisemalla ulkomaiden syyksi velkojaan ja jakaa useat vuodet konserneista varoja kansan edustajien kesken joka on jatkettu talous rikos.ja velkojan oikeuksista piittaamattomuutta

    VastaaPoista