Olen itsekin toiminut sen verran poliisina, että tiedän poliisin olevan viranomainen, joka saa palautetta monella tavalla. Viime vuosina keskustelu on käynyt erityisen vilkkaana, koska poliisin organisaatiota on myllerretty taloudellisista syistä moneen kertaan.
Käsiini sattui Suomen Kuvalehti vuodelta 1972. Silloinen keskusrikospoliisin päällikkö valitteli resurssipulaa, koska poliisimiehiä oli Suomessa vain 9500. Nykyinen luku on 7500, joten ei ole mikään ihme, jos tämän päivän poliisijohtajat ja kenttämiehet sekä -naiset tuntevat joskus olevansa nesteessä. Onhan yhteiskunta ja erityisesti rikollisuus muuttunut rajusti kuluneen neljänkymmenen vuoden aikana.
Poliisin viimeisin uudistus on nimeltään Pora III. Eniten keskustelua on herättänyt suunnitelmaan sisältyvä Liikkuvan poliisin lakkauttaminen. Toinen huoli on koskenut haja-asutusalueiden poliisipalveluja.
Poliisin johtoa pitää ymmärtää. Kun resurssit eivät juuri kasva, asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Poliisin on muutettava toimintaansa yhteiskunnan muuttuessa.
Kun itse olin ensi kertaa nimismiehenä 1970-luvulla, kyselin rauhallisen maalaispitäjän vallesmannin konttorin kanslistilta, millaista piirissä oli talvisaikaan, kun kesällä ei ollut oikein virkatointen osalta mitään tekemistä. ”Kyllä talvella on selvästi rauhallisempaa”, kuului vastaus. Keskustelu kuvaa hyvin sen ajan maailmaa. Oli nimismies ja monta poliisia, vaikka ei heitä juuri mihinkään tarvittu. Tämän päivän maailmassa ei sellaisen ole varaa, ei poliisilla eikä millään muullakaan viranomaisella.
Koko Eurooppa elää yli varojensa, Suomi muiden mukana. Silti me käymme keskustelua yhteiskunnan palveluista siltä pohjalta, mikä tuntuu hyvältä. Tällainen ajattelu pitää heittää romukoppaan. Poliisin lailla pitää miettiä, paljonko on rahaa ja laittaa sitten palvelut tärkeysjärjestykseen. Siitä seuraa, että kaikki eivät tule olemaan tyytyväisiä. Mutta sellaista tunnetta meidän on korkea aika ruveta opettelemaan. Muutoin ajaudumme valtion ja kuntien taloudessa eteläisen Euroopan tielle.
Kulunut viikko:
Maanantai-tiistai: Sisäisen turvallisuuden matkalla Skotlannissa sisäministeriön väen kanssa. Vanha viisaus siitä, että jokaiselta matkalta palaa kotiin hieman viisaampana kuin oli lähtiessä, piti taas paikkansa.
Keskiviikko: Hallintoa konttorilla.
Torstai: Sidosryhmäkyselyä ja Senaatin tapaaminen. Kun puhutaan tilahallinnosta, valtionhallinnossa pitää olla silmät ja korvat auki.
Perjantai: Tulosneuvottelut valtiovarainministeriön ym. kanssa. Iltapäivällä virkailua.
