Suomen julkinen talous tulee potemaan rahapulaa kaikki ne
vuodet, jotka ovat näköpiirissä. Kokenut virkamies voi sanoa, että tuota lorua
on saanut kuulla koko monikymmenvuotisen työuran: aina herrat ovat saarnanneet,
että noutaja saapuu aivan pian.
Varttunut virkahemmo ei ole väärässä, paljon on uhiteltu
mutta aina on selvitty ja palkka on ollut ajallaan tilillä. Rahan kulkua ei ole
syytä epäillä tänäkään päivänä, Suomi on edelleen kolmen A:n maa ja luotettava
maksaja. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että ne palkkaraamit, jotka nykyinen
ja tuleva maan hallitus joutuu virkakoneelle asettamaan, eivät ole sitä mihin
hallinnossa on totuttu.
Jotta selviämme, tarvitsemme uudenlaisen hallinnon
jokaiselle sektorille. Valtion aluehallinto on resursseiltaan hyttysen pihaus
kuntaorganisaatioon verrattuna, mutta pelkästään periaatteellisista syistä
muutos ulottuu kaikkialle.
Aluehallinto elää sillä tavoin ristipaineissa, että samaan
aikaan kun henkilöresurssit pienenevät, lisääntyy lainsäädäntö, jossa valvonnan
merkitys korostuu. Kun tähän vielä ynnää sen, että sekä julkisuus että
politiikan apparaatti vaativat valvonnalta yhä enemmän, voi virkamiehistö
tuntea olonsa ahdistavaksi.
Valtioneuvoston asettama Virsu-hanke myllää koko valtion. On
hienoa, että uudistus tehdään kaikilla sektoreilla samaan aikaan. Kuten olen
myös aikaisemmin kirjoittanut, suureksi kysymykseksi kenttäväen näkökulmasta
saattaa muodostua se, ymmärretäänkö aluehallinto niin, että päätöksenteko pysyy
aidosti alueella, vai toteutuvatko ne ajatukset, jotka ”tehokkuuden” varjolla
haluavat keskittää kaiken ajattelutyön Helsingin Kruununhakaan.
Vaikka muutos jännittää ja herättää kysymyksiä, tyhmin tapa
reagoida on sanoa, että mikään ei saa muuttua. Muutoksia tulee, se on aivan
varma. Viisainta on kun jokainen maakuntien aluehallinnossa omassa työssään
osoittaa yhteistyökykyä ja muutoshalukkuutta. Se luo perustan sille, että
rationalisoinneista huolimatta ei murreta aluehallinnon keskeisintä
ominaispiirrettä eli oikeutta päättää oman alueen asioista mahdollisimman
pitkälle itse.
