Lapin yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall pohdiskelee mielipidekirjoituksessaan, ovatko poliittiset virkaerottamiset Suomessa lisääntymässä. Pontimena mielipiteelle ovat liikenne- ja viestintäministeriön viimeaikaiset tapahtumat, jotka johtivat Liikenneviraston pääjohtajan eroon.
Virkanimitykset tulee Suomessa tehdä perustuslakiin kirjoitettujen kriteerien mukaan. Kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto ratkaisevat. Perusteet koskevat kaikkia nimityksiä, mutta käytännössä niiden rinnalle on syntynyt poliittisten nimitysten järjestelmä. Pahimmilleen poliittiset nimitykset kehittyivät joissakin kaupungeissa, joissa valtapuolue vaati jäsenkirjaa koulujen vahtimestareilta tai sairaanhoitajilta. Mentiin äärimmäisyydestä toiseen, laki vaatii objektiivisuutta, mutta kaikki valinnat politisoitiin.
Viime vuosina on ryhdistäydytty. Nimitykset ovat usein hyvin perusteltuja ja myös korkein hallinto-oikeus on muutamassa päätöksessään kirjoittanut selkeästi julki, että perustuslain nimitysperusteet koskevat valtion lisäksi kuntia.
Aivan ongelmaton ei tilanne poliittisen päätöksenteon ja virkahallinnon suhde ole. Monessa läntisen Euroopan maassa ylimmät virkamiehet vaihtuvat, jos poliittinen valta vaihtuu. Järjestelmä myöntää avoimesti, että yhteistyö on vaikeaa, jos vaikkapa ministeri ja ministeriön kansliapäällikkö ovat maailmankatsomukseltaan poliittisen kentän äärilaidoilta. Näin asia onkin. On naiivia väittää, että hallinto olisi arvovapaata, ikään kuin jokaiseen asiaan olisi olemassa valistunut ja objektiivinen virkamielipide.
Nimityspolitiikka vaatii vielä selkiyttämistä. Olisi hyvä, jos jotkut virat avoimesti politisoitaisiin. Askel tähän suuntaan oli valtiosihteerijärjestelmän käyttöönotto. Ministerin mukana tulee aina samaa aatesuuntaa edustava valtiosihteeri. Aivan ongelmaton ei ole tämäkään systeemi. Joissakin ministeriöissä käydään avointa kädenvääntöä siitä, kumpi on kumpi, valtiosihteeri vai kansliapäällikkö.
Objektiivisuus nimityksissä on kannatettava asia, mutta samalla tarvitaan rohkeutta puolustaa valinnoissa myös henkilöitä, joilla on omia mielipiteitä ja uskallusta lausua ne julki. Julkiseen maailmaankin on vaarallisesti uitettu liike-elämästä tunnetut palikkatestit, jotka mittaavat henkilöä varmasti aivan loistavasti, jos kyseessä on laskentapäällikön homma, mutta uskallan epäillä, että ne ovat kovin lapsellisia valittaessa korkeita virkamiehiä. Niissä tehtävissä ei oleellista ole päässälaskutaito, vaan kyky ymmärtää poliittista järjestelmää ja sen joskus merkillisiä lainalaisuuksia. Vaikeina aikoina tarvitaan rohkeita virkamiehiä, ei testiklooneja.
Kulunut viikko:
Maanantaina AVI:n johtoryhmä, sairas-ja veljeskotien liiton tilaisuuden avaussanat, ja iltapäivällä mietittiin, kuinka teemme parempaa hallintoa.
Tiistai-keskiviikko: Vaasassa sikäläiseen AVI:in tutustumassa. Hyvä ohjelma, jäi paljon mietittävää ja Vaasalla kaupunkina hyvä meno aivan selvästi.
Torstaina: Mietittiin kuntarakennelakia. Paljon on kuntakentällä työtä edessään ja se on hyvä.
Perjantai: Työnohjausta ja normaalia virkailua. Illalla pikkujoulu.
