tiistai 17. joulukuuta 2013

POHDISKELEVAA JA RAUHALLISTA JOULUA



Osallistuin viime viikolla Turun tuomiokirkossa ekumeeniseen jumalanpalvelukseen. Neljän eri kirkkokunnan piispat antoivat yhteisen julistuksen. Erityisen huolen kohteena olivat ihmiset, jotka ympäri maailmaa vaeltavat pakolaisina, eikä heille ole tarjota Jeesuksen vanhempien lailla majapaikaksi edes tallia.

Tilaisuus oli juhlava, mitäpä muuta se Turun tuomiokirkossa olisi voinut olla. Mutta luulen, että kauniiden puitteiden sijaan moni jäi minun laillani miettimään, kuinka pieniä suomalaisten ongelmat loppujen lopuksi ovat, jos meitä verrataan niihin miljooniin ihmisiin, joilla ei ole minkäänlaista turvaa ja jotka pakenevat lastensa kanssa henkensä edestä.

Eräänlainen uudelleenarvioinnin paikka on toki suomalaisillakin. Me olemme luoneet hyvinvointivaltion, jossa elämme yli varojemme. Oma sukupolveni maksatti omakotitalonsa devalvaatioissa, rakensi itselleen eläketurvan, joka on selvästi parempi kuin nykykolmekymppisillä tulee olemaan ja kaiken lisäksi aiomme jättää jälkikasvullemme valtavan valtionvelan.  Jos näin on, meitä on aika perusteltua kutsua itsekkääksi sukupolveksi.

Hyvinvointivaltion elementteihin koskeminen on tulenarka poliittinen kysymys. Niiden ihmisten määrä, jotka hyväksyvät leikkaukset, taitaa olla häviävän pieni. Tai ihmiset sanovat kyllä, mutta vain sellaisille asioille, jotka eivät koske heitä itseään.

Itsekkyys on ominaisuus, jota jokaisen on syytä pohdiskella. Eikä pelkästään jouluna, vaan oikeastaan vuoden jokaisena päivänä. Suurin osa meistä marisee aivan turhista asioista, kun emme osaa suhteuttaa ongelmiamme niiden ihmisten vaikeuksiin, joilla todella on hätä. Toki myös heitä on keskuudessamme.

Tämä oli tämän vuoden viimeinen blogi. Toivotan kaikille pohdiskelevaa ja rauhallista Joulua!   

torstai 5. joulukuuta 2013

ONKO VALTUUTETUILLA OIKEUS AJAA KUNTA PERIKATOON?



Melkein kaikki Suomen kunnat ovat jo ehtineet hyväksyä ensi vuoden talousarvionsa. Niiden sisällöt ovat hyvin samanlaisia: palveluiden leikkaukset ja veroprosenttien korotukset ovat kunnallista arkipäivää.

Mutta aivan kaikki kunnat eivät karsi menojaan. Joukossa on muutama, joiden ei tarvitse. Mutta Kauniaisten ja Luumäen kaltaisia, edelleen hyvinvoivia kuntia on enää pieni vähemmistö.  Uudehkona asiana kuntakenttään on ilmestynyt merkillinen vastuuttomien kuntien joukko, joiden päättäjät kieltäytyvät näkemästä metsää puilta. He vannovat värisevällä äänellä kunnan itsenäisyyden puolesta siitä huolimatta, että talous on ollut jo monta vuotta alijäämäinen.  Joissakin kunnissa heikentyvä talous on vielä melko uusi asia, eikä sitä tahdota uskoa todeksi, vaan eletään ikään kuin mikään ei olisi muuttunut.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on muutamia kuntia, jotka ajautuvat, jos ei muuhun, niin sitten nykylainsäädännön mukaiseen pakkoliitokseen, koska omat rahkeet eivät riitä. Siitä huolimatta, että tunnelin päässä ei näy valoa, näillä kunnilla on oikeus ottaa velkaa, tehdä investointeja ja elää yli varojensa. Kun pakkoliitos koittaa, valtio antaa yhdistymisavustuksen ja liitoskunnan asukkaat laitetaan maksamaan kriisikunnan velat ja hoitamaan velvoitteet. 

Kovin oikeudenmukaiselta tuollainen toisten rahoilla eläminen ei kuulosta. Kuinka olisi, jos valtuutetut voitaisiin määrätä henkilökohtaiseen vastuuseen ylileveästä elämästä? Luulen, että kunnan talouden tervehdyttämiseen tulisi aivan toinen ote. Nykyjärjestelmä mahdollistaa valtion ja vastaanottavan kunnan hyväksikäytön. Vielä muutama vuosi sitten suuremmat kunnat hyväksyivät liitoshaluisen kunnan ilman muuta, mutta nyt on ääni kellossa muuttunut. Toisten velkoja ja hölmöyksiä ei haluta maksaa.

Kunnallisesta itsehallinnosta on tullut pyhä asia. Mutta entä jos suurempien kuntien asukkaille lähetettäisiin erillinen maksulappu, jossa kerrottaisiin, että tämä on sinun osuutesi sen kunnan veloista, joka kotikuntaasi jouduttiin liittämään, kun se oli ajettu vararikon partaalle. Luulen, että tomerampien toimien suosio lisääntyisi välittömästi. Nykyjärjestelmässä menot ja tulot hukkuvat yhteen suureen saaviin ja asioiden välistä yhteyttä on vaikea hahmottaa. Hiukan niin kuin Euroopan unionissa vastuita pitäisi selkiyttää. Nyt maksajiksi joutuvat aivan väärät tahot.