Otsikko on todellisuuteen peilattuna provokatorinen. Toki lailla on säädetty kuntien hoidettavaksi tehtäviä, jotka kuulostavat huvittavilta ja turhilta, esimerkkinä vaikkapa velvoite valvoa solariumlaitteita, mutta kokonaiskustannuksissa tuollaiset hömppähommat ovat vain pisara meressä. Rahaa vievät perustehtävät ovat suomalaista arkipäivää, sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluja.
Kirjoitin tälle palstalle viimeksi kuukausi sitten (törkeää
laiskuutta, myönnetään). Arvioin tuolloin, että ei tarvitse olla mikään
julkisen talouden erityisasiaintuntija veikatakseen, että valtiontaloutta
tullaan sopeuttamaan kuntia koskevilla toimenpiteillä. Juuri näin
budjettiriihessä kävi, ensimmäinen miljardi lähtee valtionosuuksista, toinen
miljardi aiotaan säästää purkamalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita.
Valtionosuuksien leikkaaminen on poliittisesti mutkaton
homma. Toki jokunen kunnanjohtaja ja valtuutettu tulee vihaiseksi sekä muutaman
kunnan talousjohtaja menettää yöunensa, mutta kansa ei tule kaduille.
Valtionosuus on jo sanana niin epäseksikäs, että se ei voi herättää
tunnekuohuja.
Palveluiden ja velvoitteiden leikkaaminen on
valtionosuuksiin verrattuna pahuksen vaikea poliittinen peruna. Hyvin syvässä
itää käsitys, että kunnissa olisi ylisuuri hallinto, jota leikkaamalla
talousongelmat ratkeaisivat. Todellisuudessa hallinnon osuus on pieni ja
kuntiakin jonkun pitää johtaa. Vihaiseksi tulee kun lukee populististen
poliitikkojen ja erilaisten jarisarasvoiden asiantuntemattomia näkemyksiä
julkishallinnon saneerausmahdollisuuksista. Ikävä totuus on, että jos säästöjä
aiotaan saada aikaan kunnolla, täytyy palvelutasosta leikata.
Jos hallituksella on poliittista tahtoa, ovat edessä
mielenkiintoiset ajat. Ovatko ihmiset valmiita nielemään paluun vanhempiin
aikoihin, jolloin yhteiskunnan palveluita oli niukemmin ja omakohtainen vastuu
oli suurempi. Jos tuolle tielle lähdetään, merkitsee se myös muutosta
aluehallintovirastoissa. On opittava, että se aika, määrä tai laatu, joka
aikaisemmin ei ollut sallittua, voi uudessa tilanteessa olla aivan okei.
Helppoa uuden omaksuminen tässä suhteessa ei varmasti ole kenellekään, mutta
hallintovirkamiehiin ei muutos kaadu. Meillä on selkäytimessä, että teemme niin
kuin laki ja säännökset käskevät.
